Serotoniini maaperässä: Suolisto-aivo-maaperäakseli ja 27 tapaa vaikuttaa

Sielun juuret

On hetki, usein lapsuudessa, kun painat kätesi märkään multaan ja jokin asettuu rintaasi. Et tiedä miksi. Et osaisi selittää, vaikka kysyttäisiin. Tunnet vain hetken, että olet juuri siellä, minne kuulut.

Se hetki ei ole tunteellinen. Se on biokemiallinen. Se on neljän miljardin vuoden keskustelun seuraus hermostosi ja maaperän elämän välillä. Keskustelu, jota useimmat meistä eivät enää käy. Sen puuttuminen on yksi modernin elämän näkymättömistä kustannuksista.

Tämä artikkeli selvittää, mitä vertaisarvioitu näyttö todella osoittaa. Sitten siirrymme käytäntöön. Kaksikymmentäseitsemän konkreettista tekoa, jaoteltuna ajankäytön mukaan. Kuka tahansa oletkin ja millaista elämäsi onkin, tältä sivulta löytyy jotain, mitä voit tehdä jo tänään.

Ydinväite

Noin 90 % kehon serotoniinista syntyy suolistossa. Sen tuotannosta vastaavat solut, jotka saavat viestejä siellä asuvilta biljoonilta bakteereilta. Nämä bakteerit asettuvat ja pysyvät yllä sen perusteella, mitä syömme, mitä kosketamme, mitä hengitämme – ja mikä tärkeintä, millaiselle maaperälle altistumme. Tietyt mikrobit, tunnetuimpana Mycobacterium vaccae, aktivoivat aivojen serotoniinijärjestelmää. Moderni elämä on suurelta osin katkaissut tämän yhteyden. Hyvä uutinen: yhteys palautuu nopeasti.

Kaari 1 – Suolisto tekee mielialasi

Yhdeksänkymmentä prosenttia

Tärkein luku tällä sivulla: noin 90 % perifeerisestä serotoniinista syntetisoituu suoliston enterochromafiinisoluissa, ei aivoissa (Yano et al., 2015, Cell, doi:10.1016/j.cell.2015.02.047). Suolisto ei vain sulata ruokaa. Se myös valmistaa – määrissä, jotka jättävät aivojen oman tuotannon varjoonsa – mielialaan eniten liitetyn välittäjäaineen.

Tätä tuotantoa säätelee suoliston mikrobiomi. Bakteerittomilla hiirillä – jotka on kasvatettu steriileissä oloissa ilman suolistobakteereita – on 60 % vähemmän kiertävää serotoniinia kuin tavanomaisesti kasvatetuilla hiirillä. Bakteerien palauttaminen palauttaa serotoniinitasot 📚 Yano et al., 2015.

Vagushermon yhteys

Suolisto ja aivot keskustelevat jatkuvasti vagushermon kautta. Se on kehon pisin aivohermo. Se kuljettaa signaaleja molempiin suuntiin, mutta virtaa pääasiassa ylöspäin (suolistosta aivoihin) noin 9:1-suhteella. Suolistomikrobit tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja (butyraatti, propionaatti, asetaatti), välittäjäaineiden esiasteita ja immuunivälitteisiä signalointimolekyylejä. Ne saavuttavat aivot tätä suoraa yhteyttä pitkin (Cryan & Dinan, 2019, Physiological Reviews, doi:10.1152/physrev.00018.2018; Bravo et al., 2011, PNAS, doi:10.1073/pnas.1102999108).

Ei vain hiirillä, vaan myös ihmisillä

Vuoden 2019 Nature Microbiology -lehdessä julkaistu analyysi tutki yli tuhannen ihmisen ulostenäytteitä. Siinä havaittiin, että dopamiinin ja GABA:n esiasteita tuottaviksi tunnetut bakteerisuvut olivat jatkuvasti vähentyneet diagnosoidusta masennuksesta kärsivillä henkilöillä. Tämä havaittiin jopa sen jälkeen, kun masennuslääkkeiden käyttö, ruokavalio ja sosioekonomiset muuttujat oli huomioitu (Valles-Colomer et al., 2019, doi:10.1038/s41564-018-0337-x). Erityisten probioottikantojen – Lactobacillus rhamnosus, Bifidobacterium longum, B. breve, L. helveticus – kliiniset kokeet osoittavat mitattavia vähennyksiä kortisolissa, masennus- ja ahdistuspisteissä useissa pienissä ja keskisuurissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa (Sarkar et al., 2016, Trends in Neurosciences, doi:10.1016/j.tins.2016.09.002; Liu et al., 2019, Frontiers in Neuroscience, doi:10.3389/fnins.2019.00776; Messaoudi et al., 2011, British Journal of Nutrition, doi:10.1017/S0007114510004319).

Tällä on nyt nimi: psykobiootit. Sillä on omat tieteelliset lehtensä, konferenssinsa ja lääketieteellisten tiedekuntien opetussuunnitelmansa. Viisitoista vuotta sitten mitään tästä ei ollut olemassa.

Kaari 2 — Mycobacterium vaccae: Maaperäbakteeri, joka vaikuttaa masennuslääkkeenä

Löytö vuodelta 2004

Syöpätutkijat ruiskuttivat hiiriin kuumennettua Mycobacterium vaccae -bakteeria – yleistä, vaaratonta maaperäbakteeria. He huomasivat, että käsitellyt hiiret olivat rauhallisempia. Ne suoriutuivat paremmin kognitiivisissa tehtävissä. Niiden käytös oli vähemmän ahdistunutta.

Coloradon yliopiston neurotieteilijä Christopher Lowry tutki asiaa. Hänen vuonna 2007 Neuroscience-lehdessä julkaistu artikkelinsa osoitti, että M. vaccae -altistus aktivoi tiettyjä mesolimbisiä serotonergisiä neuroneja. Se tuotti vaikutuksia, jotka olivat rakenteellisesti samankaltaisia kuin masennuslääkkeet, ja ne olivat mitattavissa sekä käyttäytymisessä että aivokemiassa (Lowry et al., 2007, doi:10.1016/j.neuroscience.2007.01.067).

Tämä artikkeli käynnisti uuden tutkimusalueen. Maaperäbakteeri, ei lääke – vain multaa – aktivoi aivojen serotoniinijärjestelmän.

Mitä seurasi

Matthews ja Jenks (2013): elävällä M. vaccae -bakteerilla ruokitut hiiret ratkaisivat sokkelotehtäviä kaksi kertaa nopeammin ja niiden ahdistuneisuus väheni (doi:10.1016/j.beproc.2013.01.011).

Reber et al. (2016): M. vaccae -bakteerin antaminen lisäsi stressinsietokykyä. Käsitellyt hiiret eivät kehittäneet masennuskäyttäytymistä edes kokeellisesti aiheutetun kroonisen stressin alaisena (PNAS, doi:10.1073/pnas.1600324113).

Frank et al. (2018): M. vaccae vähensi neuroinflammaatiota ja mikrogliasolujen reaktiivisuutta stressaantuneilla hiirillä. Tämä on todiste tulehdusta ehkäisevästä mekanismista itse aivoissa (Brain, Behavior and Immunity, doi:10.1016/j.bbi.2018.02.004).

Meillä ei ole vielä suuria satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) M. vaccae -bakteerista terapiana ihmisillä. Sen sijaan meillä on laajempi "vanhat ystävät" -hypoteesi (Rook, 2013, PNAS, doi:10.1073/pnas.1313731110). Sen mukaan ihmisen immuuni- ja hermostot ovat kehittyneet odottamaan jatkuvaa altistumista maaperästä peräisin oleville mikrobeille. Tämän altistuksen puute nykymaailmassa edistää masennuksen, ahdistuksen ja tulehdussairauksien lisääntymistä.

Ihmispopulaatioiden luonnolliset kokeet

Amazonin janomamit – yksi harvoista jäljellä olevista populaatioista, joilla on lähes jatkuva kosketus maaperään – kantavat suolistossaan mikrobiomia, joka on noin kaksi kertaa monimuotoisempi kuin tyypillisillä kaupunkilaisamerikkalaisilla. Heillä on vastaavasti alhaiset allergiatautien ja tulehdustilojen esiintyvyydet (Clemente et al., 2015, Science Advances, doi:10.1126/sciadv.1500183).

Amish- vs. hutteriittilapset (geneettisesti sukua, molemmat viljelevät maata, mutta amishit työskentelevät suoraan maaperän kanssa, kun taas hutteriitit käyttävät teollista maataloutta): Amish-lapsilla on neljä kertaa alhaisempi astman esiintyvyys ja dramaattisesti erilaiset immuuniprofiilit (Stein et al., 2016, NEJM, doi:10.1056/NEJMoa1508749).

Maatilalla kasvaneet vs. esikaupunkilapset Baijerissa: raakamaidon kulutus ja navetta-altistus varhaislapsuudessa korreloivat 50–80 %:n vähenemisen kanssa astmassa ja heinänuhassa useiden tuhansien osallistujien eurooppalaisissa syntymäkohorteissa (Ege et al., 2011, NEJM, doi:10.1056/NEJMoa1007302).

Kolmas kaari – Mitä moderni elämä rikkoi

Kolme suurta muutosta on katkaissut maa-suolisto-aivot-yhteyden useimmilla teollistuneissa maissa asuvilla:

1. Puhdistautuminen. Antibakteeriset saippuat, pastöroidut ruoat, kaikki pakattuna ja sinetöitynä. Keskimääräisen ihmisen ruoan mikrobipitoisuus on pudonnut suuruusluokilla kolmen sukupolven aikana (Rook, 2013; Mosca et al., 2016, Frontiers in Microbiology, doi:10.3389/fmicb.2016.00455).

2. Antibiootit. Jokainen laajakirjoisten antibioottien kuuri tuhoaa merkittävän osan suoliston mikrobiston monimuotoisuudesta – osa siitä ei koskaan palaudu täysin. Toistuva altistuminen lapsuudessa korreloi lisääntyneen myöhemmän iän astman, IBD:n ja masennuksen riskin kanssa (Dethlefsen & Relman, 2011, PNAS, doi:10.1073/pnas.1000087107; Mikkelsen et al., 2016, BMJ Open, doi:10.1136/bmjopen-2015-010527).

3. Fyysinen etääntyminen maaperästä. Kaupungistuminen, tiivistetyt lattiat, puhdistettu ruoka, pestyt kädet. Suora päivittäinen kosketus maaperään on pudonnut noin 12 tunnista päivässä (ennen teollistumista) lähes nollaan (tyypillinen kaupunkielämä).

1990-luvun "hygieniahypoteesi" on tarkentunut "vanhojen ystävien" hypoteesiksi: ongelma ei ole puhtaus sinänsä, vaan nimenomaan yhteisevoluution kautta kehittyneiden mikrobikumppaneiden katoaminen (Rook, 2013, doi:10.1073/pnas.1313731110; Haahtela et al., 2013, World Allergy Organization Journal, doi:10.1186/1939-4551-6-3).

Kaari 4 — Yhteyden palauttaminen on yllättävän helppoa (Todisteet)

Kertynyt tutkimustieto osoittaa:

Säännöllinen suora ihokontakti elävän maaperän kanssa (puutarhanhoito, paljain jaloin nurmikolla, huonekasvien käsittely) — jo pienilläkin altistuksilla on merkitystä; useus on tärkeämpää kuin kesto (Hanski et al., 2012, PNAS, doi:10.1073/pnas.1205624109).

Monipuoliset, terveessä maaperässä kasvatetut kasviruoat: American Gut Project -hanke osoitti, että ihmisillä, jotka syövät yli 30 erilaista kasvilajia viikossa, on mitattavasti monipuolisempi suolistomikrobiomi kuin niillä, jotka syövät alle 10 (McDonald et al., 2018, mSystems, doi:10.1128/mSystems.00031-18).

Hapatetut ruoat: Stanfordin yliopiston vuonna 2021 tekemä tutkimus havaitsi, että 10 viikon hapatettuihin ruokiin painottuva ruokavalio (jogurtti, kefiiri, kimchi, hapankaali, kombucha) lisäsi mikrobiomin monimuotoisuutta ja vähensi 19 tulehdusproteiinia terveillä aikuisilla (Wastyk et al., 2021, Cell, doi:10.1016/j.cell.2021.06.019).

Altistuminen viheralueille: pelkkä oleskelu luonnon monimuotoisilla viheralueilla lisää ihon ja hengitysteiden mikrobiston monimuotoisuutta jo viikoissa (Hanski et al., 2012, doi:10.1073/pnas.1205624109).

Tarpeettomien antibioottien ja antimikrobisten aineiden välttäminen.

Kaari 5 — Mitä ihmiset oikeasti tekevät

Ron Finleyn yhteisöpuutarhatyö Etelä-Los Angelesissa on yksi näkyvä esimerkki siitä, miten tämä kaikki toimii käytännössä. Ruoan kasvattaminen omassa naapurustossa elvyttää maaperää. Se palauttaa pääsyn monipuolisiin tuoreisiin kasveihin. Ja se tuo takaisin päivittäisen suoran maaperäkontaktin, jota "vanhat ystävät" -hypoteesi pitää tärkeänä.

Detroitin yhteisöpuutarhaliike on toinen esimerkki – tyhjien tonttien ostaminen 100 dollarilla ja niiden muuttaminen tuottavaksi maaperäksi. Yllä esitetty tiede ei ole pelkkää teoriaa. Se toimii laajassa mittakaavassa.

Todisteet eivät vaadi sinusta omavaraistalouden harjoittajaa. Ne kehottavat sinua sulkemaan kierron, tavalla joka sopii elämääsi. Alla 27 konkreettista tapaa.

---

Pääpointti

Mielialasi, immuunijärjestelmäsi ja suolistosi ovat saman järjestelmän eri puolia. Tämä järjestelmä on kehittynyt jatkuvaan vuorovaikutukseen maaperän mikrobien kanssa. Yhdeksänkymmentä prosenttia kehosi serotoniinista syntyy suolistossa. Sen tuotantoa säätelevät bakteerit, joihin esi-isäsi tutustuivat ruoan, ihokontaktin ja hengityksen kautta. Moderni elämä on suurelta osin katkaissut tämän vuoropuhelun. Sen palauttaminen ei vaadi lääkitystä tai dramaattisia elämänmuutoksia. Se vaatii useimpina päivinä harkittua kosketusta multaan.

---

Rakkaus käytännössä: 27 konkreettista tekoa

Jaoteltu ajan mukaan. Valitse yksi kustakin tasosta tällä viikolla.

Minuutin teot (päivittäin)

1. Kosketa elävää maaperää paljaalla kädellä minuutin ajan. Ruukkukasvi, puun juuristo, puiston nurkka. Aina kun ohitat sellaisen.

2. Hajusta kourallinen tuoretta multaa. Maamainen tuoksu on geosmiinia, jota tuottavat Streptomyces-bakteerit. Ne ovat sama bakteerisuku, josta saimme suurimman osan antibiooteistamme. Geosmiini on kehittynyt houkuttelemaan eläimiä levittämään itiöitä. Nenäsi on tähän rinnakkain kehittynyt sensori.

3. Lisää lusikallinen hapankaalia, kimchiä tai eläviä bakteereja sisältävää jogurttia ruokaasi. Fermentoitu ruoka päivittäin on helpoin tapa lisätä mikrobialtistusta jatkuvasti.

4. Jätä antibakteerinen saippua väliin. Käytä tavallista saippuaa. Se ehkäisee infektioita yhtä tehokkaasti, mutta on parempi mikrobiomillesi.

5. Avaa ikkuna tunniksi. Ulkoilman mikrobiaerosoli on monimuotoisempaa kuin sisäilman (Hanski et al., 2012, doi:10.1073/pnas.1205624109).

5 minuutin teot (useita kertoja viikossa)

6. Istuta kasvi uudelleen. Kädet multaan, ilman hanskoja. Istu sen kanssa hetki ennen käsien pesua.

7. Syö yksi hedelmä tai vihannes, jota et ole syönyt viimeisen kuukauden aikana. Lautasen kasvien monimuotoisuus heijastaa mikrobiomin monimuotoisuutta.

8. Aloita purkki fermentoitua valkosipulihunajaa. (Yksi kuorittu valkosipuli, peitä raakahunajalla, sekoita päivittäin kahden viikon ajan. Syötävää milloin tahansa, eläviä bakteereja jo 10. päivänä.)

9. Kävele paljain jaloin nurmikolla 5 minuuttia ennen kahvia tai töiden jälkeen.

10. Istu maassa tuolin sijaan yhden keskustelun ajan tällä viikolla.

15 minuutin teot (viikoittain)

11. Kitke tai istuta jotain – omaan puutarhaasi, istutuslaatikkoon tai jonkun toisen pihaan. Tämä on viikoittainen minimi.

12. Vieraile torilla kerran viikossa. Tuore, monimuotoisessa maaperässä kasvatettu sato kantaa yhä merkittäviä mikrobijälkiä verrattuna supermarketin tuotteisiin.

13. Tee yksinkertaista hapankaalia (kaali + suola purkissa, kaksi viikkoa keittiön pöydällä). Yksi purkki riittää neljän viikon päivittäisiin fermentoituihin annoksiin.

14. Ota kengät pois sisällä. Kenkien mukana kulkeutuu kaupunkien epäpuhtauksia kotiisi. Paljain jaloin tai puhtaat sukat jalassa voit myös tuntea paremmin kodin lattian.

15. Syö yksi ateria viikossa, joka koostuu kokonaan tunnistettavista kasveista – ei ainesosaluetteloita, ei mitään prosessoitua.

Tunnin mittaiset teot (vähintään kuukausittain)

16. Aloita astiapuutarha. Yksi 30 cm:n ruukku aurinkoisella ikkunalaudalla kasvattaa salaattia, yrttejä, mangoldia, retiisejä tai kirsikkatomaatteja.

17. Vieraile kompostointikeskuksessa tai yhteisöpuutarhassa. Useimmissa kaupungeissa on yleisölle avoimia paikkoja. Kosketa kompostia.

18. Istuta yksi monivuotinen kasvi (esim. mansikka, rosmariini tai laventeli). Monivuotiset kasvit ylläpitävät maaperän biologiaa ympäri vuoden tavalla, johon yksivuotiset eivät pysty.

19. Uiminen luonnonvesissä – järvessä, joessa tai meressä. Luonnonvesi on mikrobisesti rikasta tavalla, jota uima-allasvesi ei ole.

20. Kävele patikkareitillä, jossa on paljasta maata, päällystetyn polun sijaan.

Päivän mittaiset ja yhteisölliset teot (viikoittain-kuukausittain)

21. Tee vapaaehtoistyötä yhteisöpuutarhassa. Katso yllä olevat Detroitin ja Etelä-LA:n videot – tällaisia verkostoja on useimmissa kaupungeissa, ja ne tarvitsevat aina apua.

22. Tue yhtä regeneratiivista viljelijää suoraan (esim. CSA-laatikko, suhde torimyyjään, maatilavierailu). Maatilat, jotka rakentavat uudelleen maaperän hiiltä, tuottavat myös mikrobiomiltaan monimuotoisinta ruokaa.

23. Opeta lapsi puutarhatöihin. Lapsuuden altistuminen maaperälle on "vanhojen ystävien" tutkimusten mukaan kriittisin aika (Stein et al., 2016, doi:10.1056/NEJMoa1508749). Tiedon ja kokemuksen siirtäminen eteenpäin on tärkeää.

24. Järjestä fermentoitujen ruokien vaihtotapahtuma ystävien kanssa. Yhden hapankaali, toisen jogurtti, kolmannen kimchi, neljännen kombucha. Tämä lisää jokaisen osallistujan altistumista monimuotoisemmille mikrobeille.

Pitkän aikavälin sitoumukset (kuukausista vuosiin)

25. Vähennä teollisesti tuotetun lihan kulutusta. Teollinen liha on suurin yksittäinen maaperän pilaantumisen ja antibioottien liikakäytön aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Valitsemalla laidunlihaa tai jättämällä lihan kokonaan väliin äänestät sekä maaperän että mikrobiomin puolesta.

26. Vaikuta kaupunkiisi, jotta saataisiin lisää päällystämättömiä puistoalueita, yhteisöpuutarhoja ja koulupihojen puutarhoja. Vihreiden alueiden läheisyys ja saatavuus on yksi vahvimmista lapsuuden mikrobiomin monimuotoisuuden ennustajista 📚 Hanski et al., 2012.

27. Jos sinulla on hallinnassasi maapala – piha, parveke tai yhteisöpalsta – lopeta laajakirjoisten torjunta-aineiden käyttö. Yhden kotitalouden päätös on tärkeä paikallisesti. Koko naapuruston päätökset vaikuttavat alueellisesti.

Rehellinen totuus

Et voi tehdä kaikkia 27:ää. Eikä sinun tarvitsekaan. Kolme asiaa kahdesta ensimmäisestä tasosta, johdonmukaisesti neljän-kuuden viikon ajan, riittää tuottamaan mitattavia muutoksia suoliston mikrobiomin monimuotoisuudessa julkaistuissa tutkimuksissa (Wastyk et al., 2021, doi:10.1016/j.cell.2021.06.019; McDonald et al., 2018, doi:10.1128/mSystems.00031-18). Aloita pienestä. Toista.

---

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö minun syödä multaa? Ei. Suoran syömisen hyödyistä on vähän todisteita, ja riskit (loiset, raskasmetallit) ovat todellisia. Ihon, hengitysteiden ja kasvien kautta saatu kontakti riittää dokumentoituihin vaikutuksiin.

Antavatko probioottipillerit saman hyödyn? Osittain. Tietyillä kannoilla (L. rhamnosus, B. longum, B. breve, L. helveticus) on kliinistä näyttöä mielialavaikutuksista (Messaoudi et al., 2011, doi:10.1017/S0007114510004319). Mutta luonnollisen maa- ja ruokakosketuksen monimuotoisuus on moninkertaisesti suurempi kuin minkään kaupallisen probiootin. Pillerit täydentävät, ne eivät korvaa.

Kuinka kauan kestää, ennen kuin tunnen mitään? Eläinkokeissa käyttäytymisvaikutuksia näkyy jo päivissä. Ihmisillä tehdyissä probioottitutkimuksissa mielialamittareiden muutoksia havaitaan yleensä 3–6 viikon säännöllisen käytön jälkeen. Stanfordin fermentoitujen ruokien tutkimuksessa mikrobiomimuutoksia havaittiin 10 viikossa.

Pitäisikö minun antaa lasteni leikkiä enemmän mullassa? Kyllä. Lapsuuden altistumisajat ovat kaikkein vaikuttavimpia. Lapset, jotka kasvavat säännöllisessä kosketuksessa maaperän, eläinten ja perinteisten ruokien kanssa, sairastuvat myöhemmin allergioihin ja autoimmuunisairauksiin huomattavasti harvemmin (Stein et al., 2016; Ege et al., 2011).

Käytän masennuslääkkeitä. Pitäisikö minun lopettaa? Ei. Mikään tästä ei korvaa kliinisesti määrättyä lääkitystä. Nämä toimenpiteet ovat täydennys – ne ovat näyttöön perustuvia, sivuvaikutuksettomia ja maksuttomia. Keskustele lääkärisi kanssa molempien yhdistämisestä.

Mitä on ulosteensiirto (FMT)? Todellinen, yhä enemmän tutkittu hoitomuoto. Kliinisesti vakiintunut toistuvan C. difficile -infektion hoitoon, ja sitä kokeillaan masennuksen, IBS:n ja muiden tilojen hoidossa (Kelly et al., 2015, American Journal of Gastroenterology, doi:10.1038/ajg.2014.444). Ei ole tee-se-itse-protokolla.

Asun kerrostalossa tiheässä kaupungissa. Mikä on realistista? Neljä asiaa: ruukku elävää multaa ikkunalaudalla, fermentoitu ruoka päivittäin, viikoittainen käynti torilla ja kuukausittainen retki puistoon tai puutarhaan, jossa kosket oikeaa maata. Jo tämä kattaa suurimman osan tutkimusnäytöstä.

---

Lisälukemista

`/articles/the-soil-foundation-of-love` — neljän osan sarja, johon tämä artikkeli sijoittuu

`/articles/earth-as-antioxidant` — sama paljasjalkaharjoitus sähköisen kosketuksen näkökulmasta

`/articles/gut-microbiome-mental-health-dysbiosis` — akselin yhteys kliiniseen masennukseen

`/articles/psychobiotics-and-mental-clarity-how-to-feed-your-microbiome` — ruokavaliosuositukset mikrobiomin ruokkimiseen

`/articles/mycorrhizal-fungi-soil-health` — sieniverkostot, jotka luovat maaperän monimuotoisuuden

---

Lähteet

1. Bravo, J. A., Forsythe, P., Chew, M. V., et al. (2011). Lactobacillus-kannan nauttiminen säätelee hiiren emotionaalista käyttäytymistä ja keskushermoston GABA-reseptorien ilmentymistä vagushermon kautta. PNAS, 108(38), 16050–16055. doi:10.1073/pnas.1102999108

2. Clemente, J. C., Pehrsson, E. C., Blaser, M. J., et al. (2015). Koskemattomien intiaaniheimojen mikrobiomi. Science Advances, 1(3), e1500183. doi:10.1126/sciadv.1500183

3. Cryan, J. F., & Dinan, T. G. (2019). Mikrobiomi-suoli-aivot-akseli. Physiological Reviews, 99(4), 1877–2013. doi:10.1152/physrev.00018.2018

4. Dethlefsen, L., & Relman, D. A. (2011). Ihmisen paksusuolen mikrobiomin epätäydellinen palautuminen ja yksilölliset vasteet toistuviin antibioottihäiriöihin. PNAS, 108(Suppl 1), 4554–4561. doi:10.1073/pnas.1000087107

5. Ege, M. J., Mayer, M., Normand, A. C., et al. (2011). Ympäristön mikro-organismit ja lapsuusiän astma. New England Journal of Medicine, 364(8), 701–709. doi:10.1056/NEJMoa1007302

6. Frank, M. G., Fonken, L. K., Dolzani, S. D., et al. (2018). Rokotus Mycobacterium vaccae -bakteerilla saa aikaan tulehdusta ehkäisevän ympäristön keskushermostossa: stressin aiheuttaman mikrogliasolujen aktivaation, alarmiinien ja ahdistuksen kaltaisen käyttäytymisen vaimeneminen. Brain, Behavior, and Immunity, 73, 352–363. doi:10.1016/j.bbi.2018.02.004

7. Haahtela, T., Holgate, S., Pawankar, R., et al. (2013). Luonnon monimuotoisuushypoteesi ja allerginen sairaus. World Allergy Organization Journal, 6(1), 3. doi:10.1186/1939-4551-6-3

8. Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., et al. (2012). Ympäristön luonnon monimuotoisuus, ihmisen mikrobiomi ja allergiat ovat yhteydessä toisiinsa. PNAS, 109(21), 8334–8339. doi:10.1073/pnas.1205624109

9. Kelly, C. R., Kahn, S., Kashyap, P., et al. (2015). Ulosteensiirron päivitys 2015: indikaatiot, menetelmät, mekanismit ja tulevaisuudennäkymät. American Journal of Gastroenterology, 110(4), 444–449. doi:10.1038/ajg.2014.444

10. Liu, R. T., Walsh, R. F. L., & Sheehan, A. E. (2019). Prebiootit ja probiootit masennuksen ja ahdistuksen hoidossa: systemaattinen katsaus ja kontrolloitujen kliinisten tutkimusten meta-analyysi. Frontiers in Neuroscience, 13, 776. doi:10.3389/fnins.2019.00776

11. Lowry, C. A., Hollis, J. H., de Vries, A., et al. (2007). Immuunivasteeseen reagoivan mesolimbokortikaalisen serotonergisen järjestelmän tunnistaminen. Neuroscience, 146(2), 756–772. doi:10.1016/j.neuroscience.2007.01.067

12. Matthews, D. M., & Jenks, S. M. (2013). Mycobacterium vaccae -bakteerin nauttiminen vähentää ahdistukseen liittyvää käyttäytymistä ja parantaa oppimista hiirillä. Behavioural Processes, 96, 27–35. doi:10.1016/j.beproc.2013.01.011

13. McDonald, D., Hyde, E., Debelius, J. W., et al. (2018). American Gut: avoin alusta kansalaistieteen mikrobiomitutkimukselle. mSystems, 3(3), e00031-18. doi:10.1128/mSystems.00031-18

14. Messaoudi, M., Lalonde, R., Violle, N., et al. (2011). Probioottivalmisteen psykotrooppisten ominaisuuksien arviointi rotilla ja ihmisillä. British Journal of Nutrition, 105(5), 755–764. doi:10.1017/S0007114510004319

15. Mikkelsen, K. H., Knop, F. K., Frost, M., et al. (2016). Antibioottien vaikutus suoliston mikrobiomiin, glukoosiaineenvaihduntaan ja painonhallintaan. BMJ Open, 6(11), e010527. doi:10.1136/bmjopen-2015-010527

16. Mosca, A., Leclerc, M., & Hugot, J. P. (2016). Suoliston mikrobiomin monimuotoisuus ja ihmisen sairaudet. Frontiers in Microbiology, 7, 455. doi:10.3389/fmicb.2016.00455

17. Reber, S. O., Siebler, P. H., Donner, N. C., et al. (2016). Kuumennetulla Mycobacterium vaccae -valmisteella rokotus edistää stressinsietokykyä hiirillä. PNAS, 113(22), E3130–E3139. doi:10.1073/pnas.1600324113

18. Rook, G. A. (2013). Immuunijärjestelmän säätely luonnonympäristön monimuotoisuuden avulla. PNAS, 110(46), 18360–18367. doi:10.1073/pnas.1313731110

19. Sarkar, A., Lehto, S. M., Harty, S., et al. (2016). Psykobiootit ja bakteeri-suoli-aivot-signaalien manipulointi. Trends in Neurosciences, 39(11), 763–781. doi:10.1016/j.tins.2016.09.002

20. Selhub, E. M., Logan, A. C., & Bested, A. C. (2014). Fermentoidut ruoat, mikrobiomi ja mielenterveys. Journal of Physiological Anthropology, 33(1), 2. doi:10.1186/1880-6805-33-2

21. Stein, M. M., Hrusch, C. L., Gozdz, J., et al. (2016). Synnynnäinen immuniteetti ja astmariski amish- ja hutteriittilasten keskuudessa. New England Journal of Medicine, 375(5), 411–421. doi:10.1056/NEJMoa1508749

22. Valles-Colomer, M., Falony, G., Darzi, Y., et al. (2019). Ihmisen suoliston mikrobiomin neuroaktiivinen potentiaali elämänlaadussa ja masennuksessa. Nature Microbiology, 4(4), 623–632. doi:10.1038/s41564-018-0337-x

23. Wastyk, H. C., Fragiadakis, G. K., Perelman, D., et al. (2021). Suoliston mikrobiomiin kohdistetut ruokavaliot muokkaavat ihmisen immuunijärjestelmän tilaa. Cell, 184(16), 4137–4153. doi:10.1016/j.cell.2021.06.019

24. Yano, J. M., Yu, K., Donaldson, G. P., et al. (2015). Suoliston mikrobiomin alkuperäiset bakteerit säätelevät isännän serotoniinin biosynteesiä. Cell, 161(2), 264–276. doi:10.1016/j.cell.2015.02.047

---

Jos jokin väite tässä ei perustu vertaisarvioituun tutkimukseen, sitä ei ole tässä.